Älkää viittikö - aikuisten oikeesti!

Tänään postiluukusta tipahti Oikeusministeriön lähettämä flyeri, jolla selkeästi pyritään kasvattamaan nuorten äänestysaktiivisuutta. Asiallista toimintaa, oli ensimmäinen ajatukseni. Kunnes viestintä epäonnistui.


Muuten yllättävän hyvään mainokseen oli laitettu seuraavanlainen kannustinlause:

Nyt sinun on aika tehdä äänestysteko, joka vaikuttaa - aikuisten oikeesti.

Jostain syystä minua alkoi vituttamaan koko äänestäminen välittömästi luettuani tämän kohdan. Analysoituani reaktiotani hetken, totesin, että "aikuisten oikeesti" johtaa mielessäni negatiivisiin assosiaatioihin, koska

• Lausahdus on ylikäytetty, ja pääsee jo samaan kategoriaan "elämä on"-sheissen kanssa. Tämä vituttaa aina.
  
• Lausahdus implikoi, että sen käyttäjä on kokenut aikuinen, joka tietää miten elämässä toimitaan, kun taas kohde on riittävän vanha aikuiseksi, mutta käyttäytyy kuin lapsi (= eri tavalla kuin lausahduksen käyttäjä). Tästä seuraa korollaari: lausahduksen "aikuisten oikeesti" käyttäjä suhtautuu kohteeseen alentuvasti, mikä myös aiheuttaa välitöntä vitutusta.
  

Jos tuon mainoksen tavoite olisi joku muu, toimisin todennäköisesti täysin päin vastoin, kuin siinä pyydetään, saattaisin jopa pyörtää aiempia päätöksiäni. Tässä tapauksessa menen toki edelleen äänestämään, mutta toivon valtion organisaatioidenkin käyttävän jatkossa oikeita mainostoimistoja.

Edit @ 16:00: Huomasin juuri, että kampanjan kohderyhmä on 18-29-vuotiaat. Mielenkiintoista, että viestintä vaikuttaa enemmän 15-vuotiaille suunnatulta. Olisikohan kohderyhmä kannattanut jakaa kahtia, esim. ensikertalaiset (18-20) ja muut (21-29), ja lähestyä näitä erilaisella mainonnalla?

Microsoft, Nvidia ja Apple

Nvidian kyvyttömyys kehittää toimivia näytönohjainajureita Windows Vistalle voi johtaa oikeuskäsittelyyn ja Applen iPodit voivat korruptoitua, jos ne liitetään Vistaan (tai oikeastaan: jos ne irroitetaan Vistasta).

Mielenkiintoisia uutisia heti uuden käyttöjärjestelmän julkaisun jälkeen. Yhteensopivuusongelmia on toki muitakin, mutta nämä kaksi ovat mielestäni tapauksina jännittävimmät, ainakin toistaiseksi. Nvidia on markkinoinut uusimpia korttejaan Vista-yhteensopivina, ja Nvidian high-end kohdemarkkina osunee melko samoille linjoille, kuin Vistan ekojen käyttäjien kuluttajamarkkina, eli HC-tietokoneharrastajiin. Toisaalta kaikki uutiset, joissa mainitaan MS ja Apple samassa yhteydessä ovat kutkuttavia, jos ei muuten, niin jälkimaininkien seuraamisen kannalta.

Yllättäväksi nämä uutiset tekee se, että olisin odottanut Nvidian ja Applen kaltaisten suurten, hyvällä brandilla varustettujen yritysten kykenevän valmistautumaan Vistan tuloon, vaikka käyttöjärjestelmässä ongelmia olisikin.

Kenen vika?

Saksalaisista

Työmatka Düsseldorfiin päättyi viime viikolla. On siis aika stereotypisoida yksi kansakunta:

• Saksalaiset syövät kunnolla ja raskaasti
• Saksalaisilla on kivoja pikkupanimoita, joissa on ripeä palvelu ja vain yksi olutmerkki
• Saksalaiset polttavat paljon tupakkaa, ja ihan missä tahansa
  
• Saksalaisilla on pikkutuhmia TV-pelejä, varsinkin urheilukanavilla
• Saksalaisten konditoriot, leipomot ja konvehteriat ovat mahtavia
• Saksalaiset paitsi ajavat hienoilla autoilla lujaa, ovat myös ylpeitä siitä
• Saksalaiset eivät halua keskustella viime vuosisadan sodista

Seuraaviin oletuksiin EN saanut vahvistusta:

• Saksalaiset pitävät nahkahousuista
• Saksalaiset pitävät hapankaalista nahkahousuissa
• Saksalaiset ajavat panssarivaunuilla, kun heillä on hapankaalia nahkahousuissa

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö saksalaiset pitäisi hapankaalista.

Seuramatkalla

Hola, ja tervetuloa lukemaan raporttia elämäni ensimmäisestä Kanarian matkasta. Nyt olen Tosi-Suomalainen.

5.1.2007 Lähtöpäivä

Ensimmäinen kosketus lentokenttään sitten nestedirektiivin. Turvatarkastuksessa 4 ml huulirasvani aiheutti ongelmia, sillä en ollut pakannut sitä litran läpinäkyvään ja uudesti suljettavaan muovipussiin. Onneksi turvatarkastussedällä oli ylimääräinen pussi, vaikka hetken ajan näytti jo siltä, että joudun palaamaan lähtöruutuun hakemaan pussia tai heittämään tuon terrorin siemenen roskiin. Turvatarkastuksen jälkeen pussin sai poistaa. Sen tarkoitus oli kuulemma varmistaa, etteivät nesteideni yhteistilavuus ylitä litraa. Salakuljetin rakossani ainakin kolme desiä.

Lento oli helvetillinen. Naapurin bätrefolket eivät olleet ilmeisesti kuulleet lastenkasvatuksesta saati ehkäisystä, joten menomatka meni mukavasti neljän kiljuvan kakaran pomppiessa päällä muutenkin sillipurkkimaisessa tilassa. Onneksi minulla on pienet jalat.

Finnmatkojen tervetulotilaisuudessa sai ilmaiseksi hiilihapotonta Sangriaa.

6.-11.1.2007 Lanzarotella

Lämpöä. Olutta. Ruokaa.

Kanarian saarilla on oikeasti liian huono maine, sillä ainakin Puerto del Carmenin vanhasta kaupungista löytyi myös todella hyviä ruokapaikkoja, enkä nähnyt remuavia turisteja saatika häiriintynyt heistä. Ei tuonne kyllä kulttuurilomaa tehdä, mutta mukavan irtioton arjesta se tarjoaa.

12.1.2007 Paluumatka

Turvatarkastuksessa minulle paljastui, että ainoastaan lapsiperheet saavat viedä omia eväitä läpivalaisun läpi (muut saavat viedä vain kemikaaleja). Turvatarkastussetä oli kuitenkin reilulla päällä ja salaliittolaisen elkein pakkasi jugurttimme ja limumme läpinäkymättömään pussiin, hätisti pakoon ja iski silmää (onneksi oli M-A mukana). Tätä ennen tosin virkaveli oli käynyt kuittailemassa, että "are you babies, what?".

Paluulento alkoi toiveikkaasti: lähimpään lapsiperheeseen oli yli kaksi penkkiriviä. Juuri, kun kone lähti kohti kiitorataa, katosta alkoi kuitenkin tippua jotain nestettä. Kerroin havainnostamme lentoemännälle, joka totesi, että "sieltä aina välillä tippuu vettä" ja lupasi hakea meille paperia. Samaan aikaan alkoi pyöriä opastusvideo sanoin "turvallisuutenne on meille tärkeintä". Minä, M-A ja lähipenkkinaapurit saimme lopetettua hytkymisen ennen Alppeja, mutta lentoemäntä vaikutti jostain syystä vaivaantuneelta loppumatkan ajan.

Ensimmäinen piirretty oli ruotsinkielinen Ice Age 2. Enkä mä edes ollut nähnyt sitä ennen.

Yhteenveto

Meillä oli mukava ja rentouttava loma. Oikeasti.

Kuvat voi tulla katsomaan meille kotiin, jos tuntee tien.

Ulkoasu vaihtui vahingossa

Kikkailin uuden Bloggerin Dashboardilla ja siinä vaiheessa, kun olisi ehkä pitänyt jättää vastaamatta "Yes", en vielä tiennyt tarvitsevani olemattoman Undo-nappulan palveluksia.

Uusi ulkoasu lanseerattu joka tapauksessa, vassokuu.

Tee se itse: Prinsessalinna

Joulu lähestyy ja kaikkein pikkutonttuinkin mielet lienevät tulvillaan iloa ja intoa. On aika valmistaa perinteinen prinsessalinna. Tällä kätevällä pikku leivonnaisella voi yllättää isät, äidit, siskot, veljet sekä natot: ohhoh, kun on pystyvä veikkonen, tuo.

Tarvikkeet:

1 kg piparkakkutaikinaa
2 dl sokeria
3 dl tomusokeria
n. 20 marmeladikuulaa (erivärisiä)
n. 10 eläin- ja ihmishahmoista karkkia
uuninpelti (ylimääräinen)
sininen pöytäliina

Valmistus:

1. Kaulitse taikina ohueksi. Leikkaa seinät, katot ja muut osat kaulitusta taikinasta ja siirrä pellille.
2. Pistä pelti pipareineen uuniin (n. 200 C). Ota ulos uunista, kun ovat kypsiä.
3. Sulata sokeri paistinpannulla. Käytä sulaa sokeria osien liimaamiseen. Huom! Varo ettet polta sormiasi, sokeri on kuumaa!
4. Käännä ylimääräinen (mielellään kylmä) uuninpelti ylösalaisin ja laita linnasi sen päälle. Valmista tomusokerista ja vedestä sopivan kiinteätä koristeluainetta. Koristele linnasi koristeluaineella ja karkeilla.
5. Istu sohvalle, nauti piparintuoksusta! Ihastele kättesi töitä! Kirjoita blogimerkintä!

My name is Bond, Sony-Ericsson Bond

Nyt on sitten nähty tuorein Bond-elokuva Casino Royale. Tätä leffaahan ovat kriitikot kehuneet jopa sarjan parhaaksi, yhtenä perusteena se, että Bondin hahmoa on mukavasti synkennetty ja turhaa pelehtimistä mielikuvituksettomilla leluilla vähennetty. Myös minä pidin realistisemmasta otteesta, tosin en väittäisi sitä klassikkobondeja paremmaksi, mutta Brosnan-elokuvien voittajaksi kylläkin. Klassikkobondeissa ne lelut eivät nimittäin korniudessaan haitanneet, ja varsinkin jälkikäteen klassikkojen vertaaminen kaanonin viimeisimpään yksilöön on mahdotonta, sen verran erityyppisiä leffat ovat.

Casino Royalessa leluja on vain yksi, mutta se onkin sitten todella ärsyttävä. Itse en yleensä tuohdu product placementista, mutta siinä vaiheessa, kun matkapuhelimen lähikuvaa näytetään elokuvassa yhteensä usean minuutin ajan, jotain on pahasti pielessä. Bondin Sony-Ericsson navigoi, tarkkailee elintoimintoja ja parantaa myrkytyksen. Pahikset eivät osaa kommunikoida kuin tekstiviesteillä ja pommithan laukaistaan perinteisesti Bluetoothin yli. Kaikilla on saman merkkinen luuri, ja se tulee myös katsojalle harvinaisen selväksi.

Odotan innolla seuraavaa Bondia, jossa kaduilla ajaa pelkkiä Fordeja.

Tony's Deli kokkikoulu ja Lux

Olin eilen korruptiorekrytointiexculla, jossa eräs kansainvälinen konsulttitoimisto tarjosi meille opiskelijoille kokkikoulusessiot Tony's Delillä ja jatkot Luxissa. Tässä illan plussat ja minukset:

Tony's kokkikoulu:

+Kokkaaminen on kivaa, ja ammattikokin avustuksella siinä oikeasti oppiikin jotain
+Ruoat olivat sopivat vaativia, ts. joutui näkemään vaivaa, mutta epäonnistumisen riski oli pieni
+Superystävällinen henkilökunta ja hyvä sijainti
-Hinnasta en tiedä, mutta epäilenpä, ettei tällaista omalla rahalla voisi tehdä

Lyhyesti: Mahtava paikka esimerkiksi firman pikkujoulujen viettoon. Tekemisen iloa.

Lux:

+Ihan tyylikäs paikka, jossa palvelu pelasi: kun skumppalasi lensi lattialle, parinkymmenen sekunnin kuluttua paikalla oli kaksi siivoojaa
+Varattu looshi ja sen oma baarikaappi olivat loistohomma
+Näin Dannyn
+Ei teinejä...
-... vaan keski-ikäisiä naisia
-Danny esiintyi, ja muutenkin musiikkitarjonta kävi pidemmän päälle ahdistamaan

Lyhyesti: Paremman väen Zetor.

Sam and Max Episode 1: Culture Shock

Uudet Sam and Max pelit julkaistaan kuudessa episodissa. Pelasin ekan episodin demoa ja päädyin tilaamaan koko kauden. Suosittelen lämpimästi, sillä

• Edes kohtalaisia seikkailupelejä ei ilmesty juuri lainkaan, ja tällaista toimintaa pitää tukea
• Episodi-muotoinen julkaisu on mielenkiintoinen idea
• Nämä eivät ihan älyttömästi maksa: 8,95$ jakso tai 34,95$ koko kausi
• Ainakin eka jakso oli humorische ja puzzlet nokkelia
  

Lisätiedot: Telltale Games

Hanki Braun ja kotivakuutus

Vanhemmillani oli ollut jokusen vuoden Braunin Aromaselect kahvinkeitin termarilla (kuvassa). Laite oli ilmeisen pidetty ja hyvin toimiva, kunnes alkoi vuotaa vettä. Pieni vedenvuoto ei vanhempiani säikäyttänyt, ennen kuin keitin eräänä aamuna rupesi myös savuamaan. Onneksi tästä ei seurannut hetkellistä ikävää hajua kummempia ongelmia.


Minulla on omassa kodissani myös Braunin Aromaselector, tosin lasipannulla ja maitovaahdottimella tuunattuna. Nyt sekin alkoi vuotaa. Savua ei vielä nouse, mutta eipä tuota uskalla enää yksin töpselissä pitää.

Miksi kirjoitin tästä tänne? No ettei kukaan muu hanki tuollaista helvetinkonetta. Selkeä tyyppivika, sano!

M-A:n kanssa emme ole vielä päättäneet uuden kahvinkeittimen hankinnasta. Vanhempani sen sijaan tekivät jo ostopäätöksensä. Arvatteko jo, minkä ostivat? No Braunin tietysti! Kun siitä edellisestä jäi ihan toimiva varapannu vielä!

---

Samassa yhteydessä voisin mainita myös yhdestä Severin-merkkisestä kahvinkeittimestä, joka meillä oli inttiaikoina messissä (Severin valmistaa kaikista laitteista sen halvimman vaihtoehdon Prisma-myyntiin). Se unohtui yhden leirin ajaksi päälle, ja kun palasimme viikon jälkeen kasarmille, oli laitteesta jäljellä enää epämääräinen muovimöykky, josta lähti sähköjohto. Se oli siistiä!

Mats Sundin är homoseksuell

Lauantaina Huuman paikan MTV3:n primetimessa otti Mikko Leppilammen ja Andre Wikströmin hostaama Nevada. Tekijöiden mukaan Nevada on "sekoitus legendaarisia Saturday Night Livea ja Monty Pythonia sekä lauantai-illan tv-viihdettä ja Las Vegasin viihdeshowta, jossa esiintyy Rat Pack". Ensimmäisen jakson perusteella kyseessä on kuitenkin sarja, jossa Mikko Leppilampi laulaa liian usein lahjoihinsa nähden ja Andre Wikström alisuoriutuu koomikkona.

Vaikkei sarja muuten mainintaa ansaitsisikaan, ensimmäisessä jaksossa oli yksi mieltä lämmittävä osio: tuotanto otti kantaa viimeisimpään kiekkoskandaaliin, jossa urheilutoimittaja Kaj Kunnas oli suorassa TV-lähetyksessä tapaillut suullaan Mats Sundinin nimen jälkeen sanan "homoseksuell" (kts. esim. Aftonbladet: Homo-attack på Sudden i Hockeykväll). Ohjelmassa nimittäin kutsuttiin lavalle mieskuoro, joka esitti sonaatin "Mats Sundin är homoseksuell". Tässä mainiossa laulussa otsakkeen lisäksi nostettiin esiin mm. tosiasia siitä, että "han är bög, han är jättebög" (B-osa).

Vaan eivätpä tainneet Nevadan tekijät arvata, että laulusta nousisi uusi skandaali, kuten Iltalehti tänään uutisoi. Ruotsalaiset ovat kuulemma suuttuneet Mats Sundinin pilkasta, sillä MTV3:n nettikeskustelussa lukuisat kommentoijat ovat määritelleet Nevadan laulun "typeräksi". Saku Tuominenkaan ei ole kommentoinut asiaa.

Tissit!

Timsku oli löytänyt blogistani yhteneväisyyksiä eräisiin autolehtiin. Keskusteltuani markkinointipäällikköni kanssa tällaisten assosiaatioiden tarjoamista mahdollisuuksista, päätin hyödyntää mahdollisia synergioita lanseeraamalla tissit. Olkaa hyvät.

Firefox 2.0 vs. Internet Explorer 7

Internet Explorer 7 ja Firefox 2.0 julkaistiin tässä kuussa. Parin vuoden ajan olen toiminut tiukkana Firefoxin puolustajana, mutta nyt päätin panna objektiiviset kiikarit silmäin päälle ja tarkastella näiden uutuuksien eroja.

Perustoiminnallisuus: Peruskäyttäjälle molempien selainten toiminnallisuus riittänee. IE tukee vihdoinkin sekä välilehtiä, erilaisia hakukoneita että RSS feedejä. Toisaalta Firefoxin välilehtitoiminnallisuus on hitusen kehittyneempi ja peruspaketissa onkin jo valmiiksi mukana muutama aiemmin laajennuspalikkoina tarjottu toiminnallisuus.

Lisäominaisuudet: IE:n erillinen zoom-nappula, joka näyttää tämänhetkisen zoomin prosentteina, on nasta. Firefoxissa on oikolukutoiminto (jonka suomalainen kytkee pois, ainakin jos joka toinen kirjoitettu teksti on suomea ja joka toinen englantia), "Live Titles" (jonkinlaiset elävät kirjanmerkit, saas nähdä, mitä tästä tulee) ja tuki ohjata tilatut RSS feedit erilliseen lukuohjelmaan.

Standardit: Acid2-testi sen kertoo: IE on yhä CSS tuessaan kaukana tuliketun takana (joskin Opera taitaa olla ainoa tuon testin kokonaan läpäissyt selain). Myöskään JavaScript tuki ei ole IE:ssä vieläkään kunnossa, joskin tehokkuusongelmat garbage collectionissa on ilmeisesti ratkaistu ainakin jollain tasolla.

Ulkoasu: Firefox näyttää samalta kuin ennenkin, tosin kuvakkeita on tuunattu hieman karkimmiksi. IE:n ulkoasu onkin uudistetumpi, mm. menupalkki ei oletuksena ole näkyvissä. Jollain sairaalla tavalla tykästyin IE:n yksinkertaistettuun ulkoasuun.

Käytettävyys: Jos ajatellaan esim. aloittelevaa tabien käyttäjää, IE7 on jopa parempi vaihtoehto: uuden tabin saa luotua tälle varatusta erillisestä painikkeesta, ja uuden "tyhjän" tabin pohjana on ohjeistus/selitys välilehtien toiminnasta. Käytännössä merkittäviä eroja ei kuitenkaan ole.

Tuomio: Olen nyt pari vuotta levittänyt Firefox ilosanomaa kaikille IE-käyttäjille. Vaikka IE7 jää yhä Firefoxin taakse (erityisesti standardeissa), se on mielestäni "riittävän hyvä" peruskäyttäjälle. Toisin sanoen, jos joku lähipiiristäni on jo ryhtynyt käyttämään IE7:aa, en todennäköisesti enää yritä käännyttää häntä, mutta vanhempien selainten käyttäjille tarjoan edelleen tiukasti Firefoxia. Tämä on ehkä moraalisesti väärä valinta, mutta olkoon.

Keskustelu:

Firefox vs. IE7 vahvistaa mielenkiintoisesti yhtä open source -kehitykseen liitettyä oletusta: avoimen lähdekoodin yhteisöt tuottavat enemmän ominaisuuksia paremmalla teknisellä laadulla, mutta käytettävyyden kehitykseen suuryritykset pystyvät tyypillisesti panostamaan enemmän. Toki voidaan argumentoida, että välilehtiä - jotka ylipäätään parantavat selailua merkittävästi - saatiin odottaa Microsoftilta vuosia. Itse näkisin kuitenkin välilehdet teknisenä featureinnovaationa niiden käyttöliittymäluonteesta riippumatta. Mielenkiintoista onkin se, että vaikka välilehdet saivat yhä suuremman merkityksen selailussa, vasta Microsoftin tuotteesta löytyi erillinen nappula välilehden luomiselle. Uskokaa tai älkää, esimerkiksi äitini ei etsi tiedosto-valikosta uuden tabin luovaa nappulaa saatika tajua painaa Ctrl-T. Lisäksi uuden tabin luonnista syntyvän tyhjän tilan käyttäminen ohjeistamiseen on aika nerokasta: se ei haittanne ketään, mutta pakottaa käyttäjän edes näkemään ohjeet.

En ole huomioinut arviossa ja kommenteissani juurikaan Operaa, Safaria tai pienempiä selaimia. Minulla ei ole niistä paria käyttökertaa suurempaa kokemusta, ja voi toki olla, että ne jyräävät joiltain osin Firefoxinkin. Vertailuni ei myöskään mennyt pintaa syvemmälle, kiinnitin huomiota vain selkeimpiin uudistuksiin ja eroihin. En uppoutunut myöskään tarkastelemaan add-on-markkinaa. Jättäkää siis toki kommentteja, jos haluatte laajentaa näkökulmaani.

Öisistä vieraista

Juuri, kun olin viime yönä nukahtamassa, havahduin outoon kohinaan. Ikkunanverhojen välistä tulvi sisään kirkasta valkoista valoa, joten päätin nousta ihmettelemään, mikä mättää. Unenpöpperössä avasin parvekkeen oven, josta jo väsähtäneet silmäni saivat yliannostuksen luxeja. Joku oli pystyttänyt pihallemme valonheittimen.

Kun aivoni olivat saaneet laskettua yhteen pumppauksen äänet, pihalla lojuvat letkut, ison punaisen auton, jonka katolla on valonheitin sekä hassuihin kypäröihin pukeutuneet, ympäriinsä juoksentelevat miehet, ymmärsin katsovani paikallista (vapaa?)palokuntaa.


Lyhyen tilannearvion jälkeen totesin, että ei, nyt ei ole kyse tulipalosta, vaan päin vastoin: pihamme läpi virtaava joki oli tulvinut muutaman sadan metrin päässä talostamme, ja nuo urheat miehet pyrkivät siirtämään tulvavettä pihallamme olevaan lampeen kahdella (!) letkulla. Hetken ajan jaksoin valokuvata naapurustomme kautta aikain mielenkiintoisinta luonnonkatastrofia, mutta sitten päätin jatkaa unia. Tämä oli tyhmästi tehty, todetaan se heti tässä vaiheessa.

Juuri, kun olin uudestaan nukahtamassa, pihalta alkoi kuulua helvetillinen kolina ja pauke. Kylpytakki rotevan vartaloni suojaksi siis ja parvekkeelle kyyläämään taas. Ilmeisesti letkut eivät olleet riittäneet veden siirtoon, joten palokunta oli päättänyt kutsua paikalle kaivinkoneen kuljettajineen leventämään lammestamme lähtevää uomaa, jotta patoefekti pienenisi.


Vaikka olinkin hieman harmistunut (kello oli tässä vaiheessa n. 2 yöllä), kaivinkoneen touhu oli lopultakin ihan nastaa katsottavaa. Varsinkin siinä kohdassa, kun kuljettaja huomasi, ettei pääse ylös jorpakosta, päätin noutaa uudestaan kamerani.

Sitten sade loppui ja tulva hävisi.

YouTube Googlelle, osa 2

Eilisessä merkinnässäni arvioin virheellisesti, että Googlen YouTube hankinta lopettaisi spekuloinnit siitä, voiko tuollaisen palvelun ylläpitäminen olla kannattavaa: radiota kuuntelemalla minulle paljastui, etteivät kaikki usko Googlen kykyyn kaupallistaa palvelua.

Ohjelma, jota kuuntelin, oli YleX:n aamupäivä, jonka asiantuntevat juontajat pohtivat sitä, miten Google saattoi tehdä kaupassa aika typerän sijoituksen, lähinnä perustuen kolmeen argumenttiin. Ensinnäkin, videoiden jakaminenhan on laitonta toimintaa, josta joku Ylen hallintoneuvoston johtaja (tjsp.) oli sanonut, että "kyllä sen pitäisi olla selvää, ettei toisen omaa saa varastaa". Toiseksi, palvelu ei tuota rahaa ja asiakkaatkin taitavat olla enemmän viehättyneitä siitä laittomasta puolesta, joka palveluun liittyy. Kolmanneksi, luulisi niiden muistavan IT-kuplan.

Ensimmäinen argumentti laillisuudesta on hankala. Jossakin jenkkicasessä pohdittiin muistaakseni ISP:n vastuuta tilanteessa, jossa käyttäjä laittaa nettiin materiaalia ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. Lopputulos oli, ettei ISP ole vastuussa, kunhan pyydettäessä poistaa tiedostot ja harjoittaa kohtuullisissa määrin omavalvontaa. YouTube tekee molempia resurssiensa puitteissa, ja ymmärtääkseni tämän hetkinen käsitys on se, että lafka on tässä suhteessa rinnastettavissa ISP:hen. Vaikka tämä tulkinta osoittautuisikin vääräksi, uskon Googlen pystyvän ratkaisemaan tekijänoikeusongelmat mainosprovikkamallilla tai vastaavalla korvausmenettelyllä.

Toinen argumentti onkin sitten jo yksinkertaisesti tyhmä. Totta on, ettei YouTube nykyisellään tuota yhtään rahaa, mutta sillä on käsittämätön käyttöaste (oman ilmoituksensa mukaan n. 100 miljoonaa videolatausta vuorokaudessa) ja asiakaskunta, joka varmasti mahdollistaa erilaiset mainosliiketoimintamallit. Radiofilosofit pohtivat kieltämättä pidemmälle, että eikös se kaupallistuminen sitten aja ne (laittomuudesta viehättyneet) käyttäjät pois? Retorisena vastakysymyksenä voi vain heittää, että onko Googlen hakukone kuollut käyttäjien puutteeseen mainosten myötä? En myöskään ymmärrä pointtia siitä, että käyttäjät olisivat erityisen innostuneita palvelun laittomuudesta tai kapinallisuudesta, ainakin itse vierailen siellä sen sisällön vuoksi.

IT-kuplaan vetoaminen ylittääkin jo käsittämättömyyden rajan. Suurin osa kuplasta syntyi siitä, kun sijoittajat investoivat ideoihin, joiden takana ei ollut välttämättä mitään konkreettista, saatika olemassa olevaa asiakaskuntaa. Uskallan väittää, että palvelu, jonka kautta tavoittaa kymmeniä, jollei satoja miljoonia nettikäyttäjiä päivässä, on tuon hinnan väärtti (hinta ei muuten ole viidesosaakaan Googlen tämän vuoden liikevaihdosta).

Voi olla, ettei investointi maksa itseään takaisin ja koko YouTube kuihtuu pois ennen pitkää. Se on riski, joka liittyy liiketoimintaa. Omasta mielestäni hankinnan kritisointi yllä kuvatuilla "maalaisjärjen" argumenteilla ei kuitenkaan ole kantavaa.

Small print: En kuunnellut radio-ohjelmaa loppuun, joten en tiedä, mihin lopputulokseen juontajat päätyivät spekuloinnissaan. Tiedän myös, ettei YleX:n päiväohjelmien ajankohtaiskatsauksia kannattaisi välttämättä ottaa vakavasti: minun olisi ehkä kannattanut tyytyä hymähtelemään itsekseni, mutta halusin blogata, joten sain tästä hyvän tekosyyn. Aika pitkä merkintä tulikin.