maanantaina, tammikuuta 15

Seuramatkalla

Hola, ja tervetuloa lukemaan raporttia elämäni ensimmäisestä Kanarian matkasta. Nyt olen Tosi-Suomalainen.

5.1.2007 Lähtöpäivä

Ensimmäinen kosketus lentokenttään sitten nestedirektiivin. Turvatarkastuksessa 4 ml huulirasvani aiheutti ongelmia, sillä en ollut pakannut sitä litran läpinäkyvään ja uudesti suljettavaan muovipussiin. Onneksi turvatarkastussedällä oli ylimääräinen pussi, vaikka hetken ajan näytti jo siltä, että joudun palaamaan lähtöruutuun hakemaan pussia tai heittämään tuon terrorin siemenen roskiin. Turvatarkastuksen jälkeen pussin sai poistaa. Sen tarkoitus oli kuulemma varmistaa, etteivät nesteideni yhteistilavuus ylitä litraa. Salakuljetin rakossani ainakin kolme desiä.

Lento oli helvetillinen. Naapurin bätrefolket eivät olleet ilmeisesti kuulleet lastenkasvatuksesta saati ehkäisystä, joten menomatka meni mukavasti neljän kiljuvan kakaran pomppiessa päällä muutenkin sillipurkkimaisessa tilassa. Onneksi minulla on pienet jalat.

Finnmatkojen tervetulotilaisuudessa sai ilmaiseksi hiilihapotonta Sangriaa.

6.-11.1.2007 Lanzarotella

Lämpöä. Olutta. Ruokaa.

Kanarian saarilla on oikeasti liian huono maine, sillä ainakin Puerto del Carmenin vanhasta kaupungista löytyi myös todella hyviä ruokapaikkoja, enkä nähnyt remuavia turisteja saatika häiriintynyt heistä. Ei tuonne kyllä kulttuurilomaa tehdä, mutta mukavan irtioton arjesta se tarjoaa.

12.1.2007 Paluumatka

Turvatarkastuksessa minulle paljastui, että ainoastaan lapsiperheet saavat viedä omia eväitä läpivalaisun läpi (muut saavat viedä vain kemikaaleja). Turvatarkastussetä oli kuitenkin reilulla päällä ja salaliittolaisen elkein pakkasi jugurttimme ja limumme läpinäkymättömään pussiin, hätisti pakoon ja iski silmää (onneksi oli M-A mukana). Tätä ennen tosin virkaveli oli käynyt kuittailemassa, että "are you babies, what?".

Paluulento alkoi toiveikkaasti: lähimpään lapsiperheeseen oli yli kaksi penkkiriviä. Juuri, kun kone lähti kohti kiitorataa, katosta alkoi kuitenkin tippua jotain nestettä. Kerroin havainnostamme lentoemännälle, joka totesi, että "sieltä aina välillä tippuu vettä" ja lupasi hakea meille paperia. Samaan aikaan alkoi pyöriä opastusvideo sanoin "turvallisuutenne on meille tärkeintä". Minä, M-A ja lähipenkkinaapurit saimme lopetettua hytkymisen ennen Alppeja, mutta lentoemäntä vaikutti jostain syystä vaivaantuneelta loppumatkan ajan.

Ensimmäinen piirretty oli ruotsinkielinen Ice Age 2. Enkä mä edes ollut nähnyt sitä ennen.

Yhteenveto

Meillä oli mukava ja rentouttava loma. Oikeasti.

Kuvat voi tulla katsomaan meille kotiin, jos tuntee tien.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Matkanjärjestäjien tervetulotilaisuuksille toki! Vieläkö hotelleihin tuli faksilla Turun Sanomien ja HS:n faksiversiot?

Hyvä että matka onnistui. Kuvia mukaan seuraavalle tuopille vain

Anonyymi kirjoitti...

Sinne taisi tulla hotelliin ihan oikeat lehdet, tosin päivän myöhässä. En jaksanut lukea.

Terveisiä Düsseldorfista.

Anonyymi kirjoitti...

Yritin kommentoida jo kertaalleen, mutta pieleen meni. Uusi yritys.

Saimme kerran Kanariansaari-valistusta eräältä kurssitoveriltamme, joka on sieltä kotoisin. Piti tietysti mennä kyselemään, että eikös siellä ole kauheesti turisteja jne, ja meille kovaäänisesti kerrottiin, että siellä on vaikka millä mitalla kivoja paikkoja. Ok, ennakkoluuloni hälventyivät (hiukan). Ja onhan niillä kivempi ilmasto manner-Espanjaan verrattuna. Ja ihan älytön ongelma laittomien siirtolaisten kanssa. Eikä niiden espanjasta ota erkkikään selvää. Mutta noin niinku muutenhan siellä vois vaikka käydä.