Mobiilitoimisto

Tutkijana minulla on melko joustavat työajat. Se on mukava asia, koska voin tehdä osan duuneistani kätevästi kotoa käsin itselleni sopivaan tahtiin. Lämpiminä kesäpäivinä on kuitenkin harmillista istua tukahduttavan kuumassa pikkukaksiossa, joten keskityin tänään kehittämään työprosessiani. Viritettyäni WLAN-tukiaseman ikkunan rakoon saatoin siirtyä etupihallemme yhdistämään työnteon ja auringonoton. Tai ainakin auringonoton ja nettisurffauksen/blogailun. Suosittelen.

Terveisiä kaikille sisätyötä tekeville!

Minun Sonera

On hauska havaita, miten internetyhteydestä on tullut välttämättömyystarve: katkonainen linkki muuhun maailmaan kiehuttaa yhtä paljon kuin vessapaperin loppuminen. Oikeastaan jopa enemmän, koska Emboa saa sentään itse haettua kaupasta lisää, kun taas yhteydettömyys on käytännössä aina kiinni jonkun toisen ongelmista.

Yhteydettä uuteen viikkoon

Viime sunnuntaina palasin mökiltä ja päätin lukaista sähköpostit vielä illalla, näin pakollinen paha olisi hoidettu jo ennen työviikon alkamista. Kuinka ollakaan, nettiyhteys ei toiminut lainkaan. Myöhemmin illalla yhteys osittain palasi, mutta jopa kyyhkysprotokolla olisi siirtänyt paketit nopeammin. Katkonaisuus ja nopeusongelmat jatkuivat vielä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Sitten päätin soittaa Soneralle.

Asiakaspalveluun pääsin yllättävän nopeasti (10 min jonotus). Ystävällinen henkilö tiesikin kertoa, että Extra-liittymissä on pääkaupunkiseudulla ollut ongelmia, mutta että niitä korjataan paraikaa. Hetken ehdin jo iloita positiivisesta palvelukokemuksesta, kunnes kuulin, että korvausta katkosesta saadakseni minun täytyy olla yhteydessä tekniseen asiakaspalveluun (0800-19101), jotta he voivat varmistaa virheen olleen Soneran vika. Kiitin kohteliaasti, näppäilin numeron ja laitoin puhelimen kaiutintilassa pöydälle soittamaan jonotuseuroviisuja.

Sonera haki uuvutusvoittoa viime minuuteille

Koska uusi jono pakotti minut toimettomaksi, sain aikaa ajatella saamaani palvelua. Miksi minun pitää soittaa tekniseen asiakaspalveluun? Edellisessä asiakaspalvelussahan tiedettiin jo varsin hyvin, että vikaa linjassa on. Ainoa looginen selitys oli, että uuvuttamalla asiakas jonossa vältytään todennäköiseltä reklamaatiolta.

Päätin jo alussa, etten luovuta. Kinuan vaikka väkisin edes muutaman euron alennuksen liittymän kuukausimaksuun. Tunnin jonotuksen jälkeen uskoni alkoi jo horjua. Sitten tapahtui uhkaava käänne: vessahätä iski ja kännykän akku alkoi ilmoitella loppumisestaan. Mennäkö vessaan ilman luuria ja ottaa riski siitä, että palvelija vastaisi poissaollessani, vai ottaako känny mukaan ja riskeerata puhelun katkeaminen virran puutteessa? Puuttumatta tarkemmin siihen, miten ratkaisin dilemman, lopulta puheluuni vastattiin.

Jonotusta kesti kaiken kaikkiaan 1 h 20 min.

Kutsumusammatti, sanoo Jaana Laitinen-Pesola

En pysty sanoin kuvailemaan tunnelmaani, kun vikatilanteen selitettyäni uusi palvelushenkilö totesi, että "niin, tämä puhelu itse asiassa palasi takaisin asiakaspalveluun [ei tekniseen]". Oli kuulemma ruuhkaa (no shit). Ystävällisesti hän tarjoutui kuitenkin jättämään tekniselle puolelle soittopyynnön, palaisivat asiaan "parin päivän kuluttua".

Tilanne päättyi kuitenkin jokseenkin onnellisesti. Ripitettyäni sinänsä syyttömän pätkätyöläisen, vähensi hän seuraavasta kuukausimaksustani puolet (20 euroa). Sekavin tuntein ja uupuneena istuin sängylleni: oliko puolitoista tuntia puhelimenkyttäystä tämän arvoista? Tuntipalkoille en päässyt, mutta periaatteellisuudesta tuli hyvä mieli. Uskon, että ainoastaan kuluttajien aktiivisuus reklamaatioiden muodossa voi ikinä muuttaa teleyhtiöiden palveluntasoa. Toisaalta en oikein rehellisesti voi kokemustani muille suositella.

Hauskana yksityiskohtana nettiyhteyteni rupesi toimimaan kesken puhelun. Mitähän salaliittoteoreetikko tästä sanoisi?

Firefox 2.0 vs. Internet Explorer 7

Internet Explorer 7 ja Firefox 2.0 julkaistiin tässä kuussa. Parin vuoden ajan olen toiminut tiukkana Firefoxin puolustajana, mutta nyt päätin panna objektiiviset kiikarit silmäin päälle ja tarkastella näiden uutuuksien eroja.

Perustoiminnallisuus: Peruskäyttäjälle molempien selainten toiminnallisuus riittänee. IE tukee vihdoinkin sekä välilehtiä, erilaisia hakukoneita että RSS feedejä. Toisaalta Firefoxin välilehtitoiminnallisuus on hitusen kehittyneempi ja peruspaketissa onkin jo valmiiksi mukana muutama aiemmin laajennuspalikkoina tarjottu toiminnallisuus.

Lisäominaisuudet: IE:n erillinen zoom-nappula, joka näyttää tämänhetkisen zoomin prosentteina, on nasta. Firefoxissa on oikolukutoiminto (jonka suomalainen kytkee pois, ainakin jos joka toinen kirjoitettu teksti on suomea ja joka toinen englantia), "Live Titles" (jonkinlaiset elävät kirjanmerkit, saas nähdä, mitä tästä tulee) ja tuki ohjata tilatut RSS feedit erilliseen lukuohjelmaan.

Standardit: Acid2-testi sen kertoo: IE on yhä CSS tuessaan kaukana tuliketun takana (joskin Opera taitaa olla ainoa tuon testin kokonaan läpäissyt selain). Myöskään JavaScript tuki ei ole IE:ssä vieläkään kunnossa, joskin tehokkuusongelmat garbage collectionissa on ilmeisesti ratkaistu ainakin jollain tasolla.

Ulkoasu: Firefox näyttää samalta kuin ennenkin, tosin kuvakkeita on tuunattu hieman karkimmiksi. IE:n ulkoasu onkin uudistetumpi, mm. menupalkki ei oletuksena ole näkyvissä. Jollain sairaalla tavalla tykästyin IE:n yksinkertaistettuun ulkoasuun.

Käytettävyys: Jos ajatellaan esim. aloittelevaa tabien käyttäjää, IE7 on jopa parempi vaihtoehto: uuden tabin saa luotua tälle varatusta erillisestä painikkeesta, ja uuden "tyhjän" tabin pohjana on ohjeistus/selitys välilehtien toiminnasta. Käytännössä merkittäviä eroja ei kuitenkaan ole.

Tuomio: Olen nyt pari vuotta levittänyt Firefox ilosanomaa kaikille IE-käyttäjille. Vaikka IE7 jää yhä Firefoxin taakse (erityisesti standardeissa), se on mielestäni "riittävän hyvä" peruskäyttäjälle. Toisin sanoen, jos joku lähipiiristäni on jo ryhtynyt käyttämään IE7:aa, en todennäköisesti enää yritä käännyttää häntä, mutta vanhempien selainten käyttäjille tarjoan edelleen tiukasti Firefoxia. Tämä on ehkä moraalisesti väärä valinta, mutta olkoon.

Keskustelu:

Firefox vs. IE7 vahvistaa mielenkiintoisesti yhtä open source -kehitykseen liitettyä oletusta: avoimen lähdekoodin yhteisöt tuottavat enemmän ominaisuuksia paremmalla teknisellä laadulla, mutta käytettävyyden kehitykseen suuryritykset pystyvät tyypillisesti panostamaan enemmän. Toki voidaan argumentoida, että välilehtiä - jotka ylipäätään parantavat selailua merkittävästi - saatiin odottaa Microsoftilta vuosia. Itse näkisin kuitenkin välilehdet teknisenä featureinnovaationa niiden käyttöliittymäluonteesta riippumatta. Mielenkiintoista onkin se, että vaikka välilehdet saivat yhä suuremman merkityksen selailussa, vasta Microsoftin tuotteesta löytyi erillinen nappula välilehden luomiselle. Uskokaa tai älkää, esimerkiksi äitini ei etsi tiedosto-valikosta uuden tabin luovaa nappulaa saatika tajua painaa Ctrl-T. Lisäksi uuden tabin luonnista syntyvän tyhjän tilan käyttäminen ohjeistamiseen on aika nerokasta: se ei haittanne ketään, mutta pakottaa käyttäjän edes näkemään ohjeet.

En ole huomioinut arviossa ja kommenteissani juurikaan Operaa, Safaria tai pienempiä selaimia. Minulla ei ole niistä paria käyttökertaa suurempaa kokemusta, ja voi toki olla, että ne jyräävät joiltain osin Firefoxinkin. Vertailuni ei myöskään mennyt pintaa syvemmälle, kiinnitin huomiota vain selkeimpiin uudistuksiin ja eroihin. En uppoutunut myöskään tarkastelemaan add-on-markkinaa. Jättäkää siis toki kommentteja, jos haluatte laajentaa näkökulmaani.