Sofia ja Lyon

Viimeisen muutaman viikon aikana olen päässyt vierailemaan kahdessa kohteessa, joihin normaalisti tuskin tulisi mentyä lomalle: Bulgarian Sofiassa ja Ranskan Lyonissa. Tässä pikaiset arviot molemmista kaupungeista, noin turistin näkökulmasta.

Sofia:

Plussat:

• Edullinen hintataso
• Yllättävän mukava palvelu
• Todella tyylikkäitä yökerhoja
• Hienoa vanhaa arkkitehtuuria
  

Miinukset:

• Köyhyys (professorin kk-palkka on n. 215 euroa, tekniikan tohtorin 65 euroa)
• Rappeutunut ulkoasu
• Prostituutio kuuluu jopa huipputason hotellien palvelumixiin
• Turvallisuus kyseenalainen (kasino-vierailu ei ole hyvä ajatus)
• Ei juurikaan varsinaisia turistinähtävyyksiä
  

Lyhyesti: Mukava kaupunki, joka kuitenkin kärsii vielä neuvosto-rappiosta. Todennäköisesti 15 vuoden kuluttua Prahan ja Budapestin veroinen turistikohde.

Lyon:

Plussat:

• Säilytetty vanha kaupunki (UNESCO:n maailmanperintökohde)
• Ravintolat pieniä ja tekevät hyvää ruokaa edullisesti (tyypillinen kolmen ruokalajin menu 15 euroa)
• Siisti kaupunki ja ainakin maaliskuussa mukavan turistivapaa
• Kohtalaiset shoppailumahdollisuudet
  

Miinukset:

• Ei nähtävää yli kahdeksi päiväksi

Lyhyesti: Pariskunnille sopiva viikonloppumatkakohde enintään neljäksi päiväksi. Aidompi kuin Pariisi tai Rooma.

Saksalaisista

Työmatka Düsseldorfiin päättyi viime viikolla. On siis aika stereotypisoida yksi kansakunta:

• Saksalaiset syövät kunnolla ja raskaasti
• Saksalaisilla on kivoja pikkupanimoita, joissa on ripeä palvelu ja vain yksi olutmerkki
• Saksalaiset polttavat paljon tupakkaa, ja ihan missä tahansa
  
• Saksalaisilla on pikkutuhmia TV-pelejä, varsinkin urheilukanavilla
• Saksalaisten konditoriot, leipomot ja konvehteriat ovat mahtavia
• Saksalaiset paitsi ajavat hienoilla autoilla lujaa, ovat myös ylpeitä siitä
• Saksalaiset eivät halua keskustella viime vuosisadan sodista

Seuraaviin oletuksiin EN saanut vahvistusta:

• Saksalaiset pitävät nahkahousuista
• Saksalaiset pitävät hapankaalista nahkahousuissa
• Saksalaiset ajavat panssarivaunuilla, kun heillä on hapankaalia nahkahousuissa

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö saksalaiset pitäisi hapankaalista.

Seuramatkalla

Hola, ja tervetuloa lukemaan raporttia elämäni ensimmäisestä Kanarian matkasta. Nyt olen Tosi-Suomalainen.

5.1.2007 Lähtöpäivä

Ensimmäinen kosketus lentokenttään sitten nestedirektiivin. Turvatarkastuksessa 4 ml huulirasvani aiheutti ongelmia, sillä en ollut pakannut sitä litran läpinäkyvään ja uudesti suljettavaan muovipussiin. Onneksi turvatarkastussedällä oli ylimääräinen pussi, vaikka hetken ajan näytti jo siltä, että joudun palaamaan lähtöruutuun hakemaan pussia tai heittämään tuon terrorin siemenen roskiin. Turvatarkastuksen jälkeen pussin sai poistaa. Sen tarkoitus oli kuulemma varmistaa, etteivät nesteideni yhteistilavuus ylitä litraa. Salakuljetin rakossani ainakin kolme desiä.

Lento oli helvetillinen. Naapurin bätrefolket eivät olleet ilmeisesti kuulleet lastenkasvatuksesta saati ehkäisystä, joten menomatka meni mukavasti neljän kiljuvan kakaran pomppiessa päällä muutenkin sillipurkkimaisessa tilassa. Onneksi minulla on pienet jalat.

Finnmatkojen tervetulotilaisuudessa sai ilmaiseksi hiilihapotonta Sangriaa.

6.-11.1.2007 Lanzarotella

Lämpöä. Olutta. Ruokaa.

Kanarian saarilla on oikeasti liian huono maine, sillä ainakin Puerto del Carmenin vanhasta kaupungista löytyi myös todella hyviä ruokapaikkoja, enkä nähnyt remuavia turisteja saatika häiriintynyt heistä. Ei tuonne kyllä kulttuurilomaa tehdä, mutta mukavan irtioton arjesta se tarjoaa.

12.1.2007 Paluumatka

Turvatarkastuksessa minulle paljastui, että ainoastaan lapsiperheet saavat viedä omia eväitä läpivalaisun läpi (muut saavat viedä vain kemikaaleja). Turvatarkastussetä oli kuitenkin reilulla päällä ja salaliittolaisen elkein pakkasi jugurttimme ja limumme läpinäkymättömään pussiin, hätisti pakoon ja iski silmää (onneksi oli M-A mukana). Tätä ennen tosin virkaveli oli käynyt kuittailemassa, että "are you babies, what?".

Paluulento alkoi toiveikkaasti: lähimpään lapsiperheeseen oli yli kaksi penkkiriviä. Juuri, kun kone lähti kohti kiitorataa, katosta alkoi kuitenkin tippua jotain nestettä. Kerroin havainnostamme lentoemännälle, joka totesi, että "sieltä aina välillä tippuu vettä" ja lupasi hakea meille paperia. Samaan aikaan alkoi pyöriä opastusvideo sanoin "turvallisuutenne on meille tärkeintä". Minä, M-A ja lähipenkkinaapurit saimme lopetettua hytkymisen ennen Alppeja, mutta lentoemäntä vaikutti jostain syystä vaivaantuneelta loppumatkan ajan.

Ensimmäinen piirretty oli ruotsinkielinen Ice Age 2. Enkä mä edes ollut nähnyt sitä ennen.

Yhteenveto

Meillä oli mukava ja rentouttava loma. Oikeasti.

Kuvat voi tulla katsomaan meille kotiin, jos tuntee tien.