Huomasin tilastoista, että moni vierailija saapuu blogiini Googlen Nokia N95-hakujen kautta. Laitetta minulla ei itselläni valitettavasti ole, mutta Flickristä löytyy paljon kuvia, joista voi arvioida 5 Mpix kameran todellista laatua.
IMO, kyllä tuo laatu jo riittää tavallisen pokkarikameran korvaamiseen, vaikka hieman noisea kuviin tuleekin.
Edellinen viestini aiheesta täällä.
Viimeisen muutaman viikon aikana olen päässyt vierailemaan kahdessa kohteessa, joihin normaalisti tuskin tulisi mentyä lomalle: Bulgarian Sofiassa ja Ranskan Lyonissa. Tässä pikaiset arviot molemmista kaupungeista, noin turistin näkökulmasta.
Sofia:
Plussat:
... ja kun heille kertoo siitä - ruoan maistumisesta kysyttäessä, pyörittelevät vain silmiään ja sanovat "okei", pakenevat paikalla, eivätkä enää loppuravintolakäynnin aikana katso silmiin tahi vaihda sanaakaan.
Pizza-buffet oli kyllä ihan hyvä.
Suomalaisten alkoholin kulutus on nousussa, viime vuonna arvioitu kokonaiskasvu oli n. 2,1 %. On ymmärrettävää, että eduskunta haluaa hillitä tätä kasvua, ja helmikuussa hyväksytyllä lakiesityksellä luodaankin kolme uutta työkalua kansanterveyden kohentamiseksi.
Eräs lakiuudistuksen vaikutuksista on alkoholijuomapakkauksiin lisättävät varoitustarrat. Näiden varoitusten erityinen kohde ovat odottavat äidit, joiden alkoholinkäyttö haluttaisiin saada kuriin. Oikea tavoite, mutta arvioidaanpa uudistuksen käytännön taloudellisia vaikutuksia.
Ennen lain hyväksymistä tarroituksen kustannukseksi arvioitiin "joitakin kymmeniä senttejä" pakkausta kohden. Viikonloppuna eri mediat kuitenkin kertoivat otsikoissaan, että korotus voi olla jopa euro viinipulloa kohti. Tällaiset luvut kuulostavat jo itsessään hurjilta, mutta tarkastellaan kuitenkin kuluttajiin kohdistuvaa kokonaiskustannusta.
STTV:n tilastoista vuodelta 2006 saadaan osviittaa juomamyynnistä:
Tänään postiluukusta tipahti Oikeusministeriön lähettämä flyeri, jolla selkeästi pyritään kasvattamaan nuorten äänestysaktiivisuutta. Asiallista toimintaa, oli ensimmäinen ajatukseni. Kunnes viestintä epäonnistui.
Muuten yllättävän hyvään mainokseen oli laitettu seuraavanlainen kannustinlause:
Nyt sinun on aika tehdä äänestysteko, joka vaikuttaa - aikuisten oikeesti.
Nvidian kyvyttömyys kehittää toimivia näytönohjainajureita Windows Vistalle voi johtaa oikeuskäsittelyyn ja Applen iPodit voivat korruptoitua, jos ne liitetään Vistaan (tai oikeastaan: jos ne irroitetaan Vistasta).
Mielenkiintoisia uutisia heti uuden käyttöjärjestelmän julkaisun jälkeen. Yhteensopivuusongelmia on toki muitakin, mutta nämä kaksi ovat mielestäni tapauksina jännittävimmät, ainakin toistaiseksi. Nvidia on markkinoinut uusimpia korttejaan Vista-yhteensopivina, ja Nvidian high-end kohdemarkkina osunee melko samoille linjoille, kuin Vistan ekojen käyttäjien kuluttajamarkkina, eli HC-tietokoneharrastajiin. Toisaalta kaikki uutiset, joissa mainitaan MS ja Apple samassa yhteydessä ovat kutkuttavia, jos ei muuten, niin jälkimaininkien seuraamisen kannalta.
Yllättäväksi nämä uutiset tekee se, että olisin odottanut Nvidian ja Applen kaltaisten suurten, hyvällä brandilla varustettujen yritysten kykenevän valmistautumaan Vistan tuloon, vaikka käyttöjärjestelmässä ongelmia olisikin.
Kenen vika?
Työmatka Düsseldorfiin päättyi viime viikolla. On siis aika stereotypisoida yksi kansakunta:
Hola, ja tervetuloa lukemaan raporttia elämäni ensimmäisestä Kanarian matkasta. Nyt olen Tosi-Suomalainen.
5.1.2007 Lähtöpäivä
Ensimmäinen kosketus lentokenttään sitten nestedirektiivin. Turvatarkastuksessa 4 ml huulirasvani aiheutti ongelmia, sillä en ollut pakannut sitä litran läpinäkyvään ja uudesti suljettavaan muovipussiin. Onneksi turvatarkastussedällä oli ylimääräinen pussi, vaikka hetken ajan näytti jo siltä, että joudun palaamaan lähtöruutuun hakemaan pussia tai heittämään tuon terrorin siemenen roskiin. Turvatarkastuksen jälkeen pussin sai poistaa. Sen tarkoitus oli kuulemma varmistaa, etteivät nesteideni yhteistilavuus ylitä litraa. Salakuljetin rakossani ainakin kolme desiä.
Lento oli helvetillinen. Naapurin bätrefolket eivät olleet ilmeisesti kuulleet lastenkasvatuksesta saati ehkäisystä, joten menomatka meni mukavasti neljän kiljuvan kakaran pomppiessa päällä muutenkin sillipurkkimaisessa tilassa. Onneksi minulla on pienet jalat.
Finnmatkojen tervetulotilaisuudessa sai ilmaiseksi hiilihapotonta Sangriaa.
6.-11.1.2007 Lanzarotella
Lämpöä. Olutta. Ruokaa.
Kanarian saarilla on oikeasti liian huono maine, sillä ainakin Puerto del Carmenin vanhasta kaupungista löytyi myös todella hyviä ruokapaikkoja, enkä nähnyt remuavia turisteja saatika häiriintynyt heistä. Ei tuonne kyllä kulttuurilomaa tehdä, mutta mukavan irtioton arjesta se tarjoaa.
12.1.2007 Paluumatka
Turvatarkastuksessa minulle paljastui, että ainoastaan lapsiperheet saavat viedä omia eväitä läpivalaisun läpi (muut saavat viedä vain kemikaaleja). Turvatarkastussetä oli kuitenkin reilulla päällä ja salaliittolaisen elkein pakkasi jugurttimme ja limumme läpinäkymättömään pussiin, hätisti pakoon ja iski silmää (onneksi oli M-A mukana). Tätä ennen tosin virkaveli oli käynyt kuittailemassa, että "are you babies, what?".
Paluulento alkoi toiveikkaasti: lähimpään lapsiperheeseen oli yli kaksi penkkiriviä. Juuri, kun kone lähti kohti kiitorataa, katosta alkoi kuitenkin tippua jotain nestettä. Kerroin havainnostamme lentoemännälle, joka totesi, että "sieltä aina välillä tippuu vettä" ja lupasi hakea meille paperia. Samaan aikaan alkoi pyöriä opastusvideo sanoin "turvallisuutenne on meille tärkeintä". Minä, M-A ja lähipenkkinaapurit saimme lopetettua hytkymisen ennen Alppeja, mutta lentoemäntä vaikutti jostain syystä vaivaantuneelta loppumatkan ajan.
Ensimmäinen piirretty oli ruotsinkielinen Ice Age 2. Enkä mä edes ollut nähnyt sitä ennen.
Yhteenveto
Meillä oli mukava ja rentouttava loma. Oikeasti.
Kuvat voi tulla katsomaan meille kotiin, jos tuntee tien.
Kikkailin uuden Bloggerin Dashboardilla ja siinä vaiheessa, kun olisi ehkä pitänyt jättää vastaamatta "Yes", en vielä tiennyt tarvitsevani olemattoman Undo-nappulan palveluksia.
Uusi ulkoasu lanseerattu joka tapauksessa, vassokuu.
Joulu lähestyy ja kaikkein pikkutonttuinkin mielet lienevät tulvillaan iloa ja intoa. On aika valmistaa perinteinen prinsessalinna. Tällä kätevällä pikku leivonnaisella voi yllättää isät, äidit, siskot, veljet sekä natot: ohhoh, kun on pystyvä veikkonen, tuo.
Tarvikkeet:
1 kg piparkakkutaikinaa
2 dl sokeria
3 dl tomusokeria
n. 20 marmeladikuulaa (erivärisiä)
n. 10 eläin- ja ihmishahmoista karkkia
uuninpelti (ylimääräinen)
sininen pöytäliina
Valmistus:
1. Kaulitse taikina ohueksi. Leikkaa seinät, katot ja muut osat kaulitusta taikinasta ja siirrä pellille.
2. Pistä pelti pipareineen uuniin (n. 200 C). Ota ulos uunista, kun ovat kypsiä.
3. Sulata sokeri paistinpannulla. Käytä sulaa sokeria osien liimaamiseen. Huom! Varo ettet polta sormiasi, sokeri on kuumaa!
4. Käännä ylimääräinen (mielellään kylmä) uuninpelti ylösalaisin ja laita linnasi sen päälle. Valmista tomusokerista ja vedestä sopivan kiinteätä koristeluainetta. Koristele linnasi koristeluaineella ja karkeilla.
5. Istu sohvalle, nauti piparintuoksusta! Ihastele kättesi töitä! Kirjoita blogimerkintä!
Nyt on sitten nähty tuorein Bond-elokuva Casino Royale. Tätä leffaahan ovat kriitikot kehuneet jopa sarjan parhaaksi, yhtenä perusteena se, että Bondin hahmoa on mukavasti synkennetty ja turhaa pelehtimistä mielikuvituksettomilla leluilla vähennetty. Myös minä pidin realistisemmasta otteesta, tosin en väittäisi sitä klassikkobondeja paremmaksi, mutta Brosnan-elokuvien voittajaksi kylläkin. Klassikkobondeissa ne lelut eivät nimittäin korniudessaan haitanneet, ja varsinkin jälkikäteen klassikkojen vertaaminen kaanonin viimeisimpään yksilöön on mahdotonta, sen verran erityyppisiä leffat ovat.
Casino Royalessa leluja on vain yksi, mutta se onkin sitten todella ärsyttävä. Itse en yleensä tuohdu product placementista, mutta siinä vaiheessa, kun matkapuhelimen lähikuvaa näytetään elokuvassa yhteensä usean minuutin ajan, jotain on pahasti pielessä. Bondin Sony-Ericsson navigoi, tarkkailee elintoimintoja ja parantaa myrkytyksen. Pahikset eivät osaa kommunikoida kuin tekstiviesteillä ja pommithan laukaistaan perinteisesti Bluetoothin yli. Kaikilla on saman merkkinen luuri, ja se tulee myös katsojalle harvinaisen selväksi.
Odotan innolla seuraavaa Bondia, jossa kaduilla ajaa pelkkiä Fordeja.
Olin eilen korruptiorekrytointiexculla, jossa eräs kansainvälinen konsulttitoimisto tarjosi meille opiskelijoille kokkikoulusessiot Tony's Delillä ja jatkot Luxissa. Tässä illan plussat ja minukset:
Tony's kokkikoulu:
+Kokkaaminen on kivaa, ja ammattikokin avustuksella siinä oikeasti oppiikin jotain
+Ruoat olivat sopivat vaativia, ts. joutui näkemään vaivaa, mutta epäonnistumisen riski oli pieni
+Superystävällinen henkilökunta ja hyvä sijainti
-Hinnasta en tiedä, mutta epäilenpä, ettei tällaista omalla rahalla voisi tehdä
Lyhyesti: Mahtava paikka esimerkiksi firman pikkujoulujen viettoon. Tekemisen iloa.
Lux:
+Ihan tyylikäs paikka, jossa palvelu pelasi: kun skumppalasi lensi lattialle, parinkymmenen sekunnin kuluttua paikalla oli kaksi siivoojaa
+Varattu looshi ja sen oma baarikaappi olivat loistohomma
+Näin Dannyn
+Ei teinejä...
-... vaan keski-ikäisiä naisia
-Danny esiintyi, ja muutenkin musiikkitarjonta kävi pidemmän päälle ahdistamaan
Lyhyesti: Paremman väen Zetor.
Uudet Sam and Max pelit julkaistaan kuudessa episodissa. Pelasin ekan episodin demoa ja päädyin tilaamaan koko kauden. Suosittelen lämpimästi, sillä
Vanhemmillani oli ollut jokusen vuoden Braunin Aromaselect kahvinkeitin termarilla (kuvassa). Laite oli ilmeisen pidetty ja hyvin toimiva, kunnes alkoi vuotaa vettä. Pieni vedenvuoto ei vanhempiani säikäyttänyt, ennen kuin keitin eräänä aamuna rupesi myös savuamaan. Onneksi tästä ei seurannut hetkellistä ikävää hajua kummempia ongelmia.
Minulla on omassa kodissani myös Braunin Aromaselector, tosin lasipannulla ja maitovaahdottimella tuunattuna. Nyt sekin alkoi vuotaa. Savua ei vielä nouse, mutta eipä tuota uskalla enää yksin töpselissä pitää.
Miksi kirjoitin tästä tänne? No ettei kukaan muu hanki tuollaista helvetinkonetta. Selkeä tyyppivika, sano!
M-A:n kanssa emme ole vielä päättäneet uuden kahvinkeittimen hankinnasta. Vanhempani sen sijaan tekivät jo ostopäätöksensä. Arvatteko jo, minkä ostivat? No Braunin tietysti! Kun siitä edellisestä jäi ihan toimiva varapannu vielä!
---
Samassa yhteydessä voisin mainita myös yhdestä Severin-merkkisestä kahvinkeittimestä, joka meillä oli inttiaikoina messissä (Severin valmistaa kaikista laitteista sen halvimman vaihtoehdon Prisma-myyntiin). Se unohtui yhden leirin ajaksi päälle, ja kun palasimme viikon jälkeen kasarmille, oli laitteesta jäljellä enää epämääräinen muovimöykky, josta lähti sähköjohto. Se oli siistiä!
Lauantaina Huuman paikan MTV3:n primetimessa otti Mikko Leppilammen ja Andre Wikströmin hostaama Nevada. Tekijöiden mukaan Nevada on "sekoitus legendaarisia Saturday Night Livea ja Monty Pythonia sekä lauantai-illan tv-viihdettä ja Las Vegasin viihdeshowta, jossa esiintyy Rat Pack". Ensimmäisen jakson perusteella kyseessä on kuitenkin sarja, jossa Mikko Leppilampi laulaa liian usein lahjoihinsa nähden ja Andre Wikström alisuoriutuu koomikkona.
Vaikkei sarja muuten mainintaa ansaitsisikaan, ensimmäisessä jaksossa oli yksi mieltä lämmittävä osio: tuotanto otti kantaa viimeisimpään kiekkoskandaaliin, jossa urheilutoimittaja Kaj Kunnas oli suorassa TV-lähetyksessä tapaillut suullaan Mats Sundinin nimen jälkeen sanan "homoseksuell" (kts. esim. Aftonbladet: Homo-attack på Sudden i Hockeykväll). Ohjelmassa nimittäin kutsuttiin lavalle mieskuoro, joka esitti sonaatin "Mats Sundin är homoseksuell". Tässä mainiossa laulussa otsakkeen lisäksi nostettiin esiin mm. tosiasia siitä, että "han är bög, han är jättebög" (B-osa).
Vaan eivätpä tainneet Nevadan tekijät arvata, että laulusta nousisi uusi skandaali, kuten Iltalehti tänään uutisoi. Ruotsalaiset ovat kuulemma suuttuneet Mats Sundinin pilkasta, sillä MTV3:n nettikeskustelussa lukuisat kommentoijat ovat määritelleet Nevadan laulun "typeräksi". Saku Tuominenkaan ei ole kommentoinut asiaa.
